20.10.2012

Elämää ja yllätyksiä


Vanha viisaus yhden oven sulkeutumisesta
ja sen väistämättömänä seurauksena tapahtuvasta
toisen vastaavan avautumisesta pitää paikkaansa,
luultavasti paremmin kuin kuvittelemmekaan.

Luulin aina lauseen tarkoittavan valinnan mahdollisuuksia silloin, kun
päätämme poiketa reitiltä, itse kulkemaltamme tai toisten osoittamalta.

Yllätyksekseni huomasinkin avaavani ja sulkevani ovia
itseni sisällä - menneen, nykyisen ja tulevan välillä.

Miksi jäädä vangiksi eilisen ajatuksiin, miksi murehtia huomisen puolesta?
Kun yhtä hyvin voi edes yrittää nauttia ohikiitävistä hetkistä,
juuri sellaisina kuin niitä kulloinkin meille tarjotaan?

Ovia on loppumaton määrä, niiden availu ja sulkeminen käyvät työstä.
Työtä voi tehdä puolihuolimattomasti tai vakavasti pohtien,
suurella uteliaisuudella, syvällä intohimolla tai ohimennen.

Jokainen tapa on sopiva, ja niiden vaihtelu suotavaa.
Välillä voi jättää kaikki ovet auki ja antaa ajatusten tuulettua.
Toisena voi sulkeutua vasta löytämäänsä huoneeseen
ja tutkia sitä asiaan kuuluvalla pieteetillä.





18.10.2012

Voimaantuminen



Miten saada itsensä ehjäksi
tultuaan toistuvasti
kaltoin kohdelluksi?

Miten kerätä itsensä palaset,
miten puhaltaa elämä
 takaisin tyhjiin kuoriin?

Miten hyväksyä itsensä,
miten luottaa ihmisiin
ja uskoa tulevaan?

Miten löytää sisältään
se valo, ilo ja onnellisuus,
jonka syntymälahjana sai?

Hiljentymällä yksinäisyydessä.
Nöyrtymällä tosiasioiden edessä.
Luovuttamalla mahdottoman suhteen.

Suojelemalla sisimpäänsä.
Vähentämällä empaattisuuttaan.
Unohtamalla eilisen.

Keskittymällä tähän hetkeen,
odottamalla huomista,
ymmärtäen ja hyväksyen.

Huolehtimalla tarpeistaan,
muistamalla haaveensa,
kulkemalla omaa tietään.
.
Yhdessä ystävien
ja rakkaiden kanssa,
tasapainoon luottaen.



7.10.2012

Tukholman tunnelmia

Ikkunaostoksia menneen maailman tunnelmissa.
On päiviä, jolloin ei tahdo muuta
kuin paeta kuvitelmiinsa.







Kuvat ovat Södermalmista, syksyltä 2012.








Hienot rouvat