Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Aika pysähtyy, kun sen sallii

Sinulla on kiire, koko ajan kaiken aikaa. Mihinkään et ehdi, koskaan milloinkaan. Mahdatko edes tahtoa? Kaikki mitä koet, katoaa ajan myötä. Olet nähnyt paljon, etkä kaipaa enempää. Uskotko siihen itsekään? Tuijotat taivaalle paeten sanoja, jotka on sanottava ääneen. Entä jos antaisitkin sanojen paeta sinusta? Aika ajoin lähelläsi tapahtuu ikäviä asioita. Näet, kuulet ja aistit niitä enemmän kuin muut. Se on sinun lahjasi ja taakkasi. Myös hyvää tapahtuu,  sinulle ja sinun ansiostasi. Voisivatko hyvä ja paha ollakin toistensa osia, lähtöisin samasta tunteesta?  Hyväksyttyäsi yhteyden pystyt eheytymään, eivätkä halkeamasi enää määrittele ajatuksiasi. Aika sisälläsi pysähtyy. Mielesi rauhoituttua tapaan sinua päivittäin, useimmiten unissani. Jotain sekin kertoo, mutta mitä ja kenelle?

Ristiriidan vastakohta on hämmennys

Kysyin leikilläni perheen miespääosan esittäjältä, mikä eläin hän haluaisi olla, ja millaisia piirteitä hänen voimaeläimellään olisi. Hyvin lyhyen pohdinnan jälkeen sain vakuuttavan vastauksen. Hän olisi ehdottomasti harmaakarhu. Ikiaikainen eläin, jossa yhdistyvät voima, lempeys ja rohkeus. Harmaakarhua ihaillaan ja pelätään, sen reviiriä kunnioitetaan. Tämä antaa sille mahdollisuuden liikkua vapaasti hyvinkin laajalla alueella, elää omien valintojensa mukaisesti ja suojella perhettään parhaaksi katsomallaan tavalla. Paljastaessani omaksi valinnakseni mustan pantterin, sain osakseni pitkän hiljaisuuden. Hiukan hämmentyneenä mieheni katseli minua, kunnes sai muotoiltua ajatuksensa kysymykseksi: ”Ja miten ajattelit näiden eri puolilla maapalloa asuvien eläinten yhteiselämän sujuvan?” Jäin pohtimaan asiaa. Ainakin eläintarhoissa on monenlaisia asukkaita ilman sen suurempia yhteentörmäyksiä. Erilaisilta kasvillisuusvyöhykkeiltä siirretyille eläimille annetaan asuinpaikaksi aitaus,