Sielun vankina, menneisyyden kahleissa.
Eksyksissä itseltään ja muilta.
Miten siitä voisi läheisilleen kertoa,
kun ei itsekään pysty ymmärtämään.
Voiko oman tulevaisuutensa määrittää
vain kohtaamalla tiedostamattomat haavansa,
tuntemalla kivun ja surun, hyväksymällä?
Olemalla läsnä tässä hetkessä, luottamalla?
Miten itse rakentamastaan vankilasta voisi vapautua?
Tiedostamalla kantamansa taakat, omansa ja muiden?
Päästämällä irti murheista, unohtamalla?
Vapautumalla omista ja muiden vaatimuksista?
Etsimällä. Löytämällä. Elämällä.
Epävarmuudesta huolimatta.
Kommentit