Ilta on lämmin ja meri tyyni. Kallio jalkojeni alla tuo lämmön sisimpääni. Yhdyn maahan, josta niin moni ennen minua on syntynyt. Annan viimeisten auringonsäteiden tulla minuun. Hetki on pysähtynyt, meri äänetön. Kuuntelen hiljaisuutta sieluni korvilla ja mietin, olenko vihdoin valmis lähtemään. Sainko elämältä sen, mitä toivoin? Oliko se hyväksi minulle? Annoinko riittävästi itsestäni muille?
Taivaanranta pimenee hitaasti, kuin viimeistä kertaa. Tuijotan äärettömyyteen, aallottoman meren tyhjyyteen. Haluan palata sinne, mistä tulin, äänettömään ikuisuuteen, oman itseni äärelle.
Meri puhuu minulle, kuuntelen kerroksittain. Unohdan hengittää. Tunnen olevani yhtä jonkin suuremman kanssa. En tunne kehoni rajoja. Olen osa jotakin, jokin on osa minua. Syntymälahjana saamani yhteys maahan ja sukupolvien yhteiseen muistiin on luonani.
Kerron tarinoita itsestäni ja itselleni. Minusta ja meistä, menneistä ja tulevista elämistä. Annan ja otan vastaan, avaan mahdollisuuden muutokselle. Meri kuulee ja kuuntelee, tunnen sen hengityksen. Meri kutsuu syliin ja odottaa.
Olen valmis, haluan jo levätä. Tahdon rauhan, en pyydä enempää.
Meri sulkee minut syliinsä, piirtää ihoni rajat itseensä, antaa minuuteni hengittää samaan tahtiin kanssaan ja odottaa vastaustani kysymykseen, jota ei koskaan lausuttu ääneen. Nukahdan sen lempeään syleilyyn. Vesi kannattelee minua kuin huomispäivää ennen eilisen muistoja.
Uneni täyttää minut valolla, joka kuultaa läpi kehon syvälle meren muuttumattomiin pohjavirtoihin. Olen turvassa, yhtä jonkin suuremman kanssa. Jonkin, jolle haavani ovat merkkejä eletystä elämästä ja luopumattomista muistoista. Jolle hukatutkin ajatukset ovat arvokkaita ja joka tietää ikävien kokemusten antaneen sielulleni sen kaipaaman syvyyden.
Tahdon olla yhtä itseni kanssa, antaa kokemusteni kuljettaa sieluni kohti elämää, jota olen unissani odottanut. Luotan unieni ohjaavan minua kohti tulevaisuutta, johon en tietoisesti ole voinut valmistautua. Annan tapahtua kaiken sen, mikä haluaa tulla todeksi.
Olen valmis. Haluan jo muuttua.
Kommentit