Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2012.

Yksinäisyys

Hyvä ja paha asia.
Riippuen pitkälti siitä, kuinka sen kokee ja miten sen kanssa elää.
Ottaako ajan haltuunsa haluamallaan tavalla, itsenäisyydestä nauttien.
Vai sureeko menetystä, arvottomuuden tai hylätyksi tulemisen tunnetta.
Elämään ja olemiseen voi suhtautua niin  monin tavoin.
Ja jokaisella kerralla voi valita uuden tavan.
Itselleen lempeän.

Lämpimin ajatuksin

Kirjoitin ensimmäiset sanani näille sivuille jokseenkin kaksi vuotta sitten. Tein sen lähinnä omaksi ilokseni, tallentaakseni silloisen tunnelman itselleni muistoksi. Muistan yhä sen yön, kun avasin Bloggerin ensi kertaa ja ihmettelin päähänpistoani.
Ensimmäisenä vuonna tallensin tänne muutaman yksittäisen sanan ja kuvan, enkä oikeastaan edes kuvitellut avaavani linkkiä julkisesti löydettäväksi. Halusin tunnelmakuvien sanoittamisen muistuttavan itseäni hyvistä hetkistä.
Myöhemmin, uskaltauduttuani jakamaan ajatuksiani kanssanne, hämmennyin vähäisestäkin kiinnostuksesta sanojani ja kuviani kohtaan. Ihmettelin jokaista yksittäistä kävijää, hiljaa hymyillen.
Tänään laskuri kertoi vierailijoiden määrän olevan hiukan yli 2000. Olen yhä hämmentynyt, mutta myös onnellinen.
Jos kuvani ja sanani ilahduttavat edes yhtä lukijaa, jatkan mielelläni.
Kiitos




Kateissa

Tarina tytöstä, joka eksyi Pinterestiin ja löysi itsensä

Kiireisten aikojen aallokossa en ole ehtinyt tehdä juurikaan muuta kuin töitä. Taukoamatta, vuoden kiertoa huomaamatta. Ystäviä tapaamatta, iloja kokematta. Perheelle ja läheisillekin olin useimmiten kateissa. Kuorineni paikalla, ajatusten harhaillessa ihan muualla.


Tehtyäni päätöksen päästää irti itseaiheutetusta kiireestä, toivoin oppivani uudelleen elämästä nauttimisen taidon. Olemisen ja ihmettelyn taidot eivät palanneet itsestään. Tein vapaa-aikani kehittämisestä suunnitelman, projektin tavoitteineen ja aikatauluineen.


Onnistun järjestämään itselleni omaa, kiireetöntä aikaa. Olin yksin, hiljaisuudessa. Kuuntelin itseäni, herkin korvin. Ihmettelin maailman monimuotoisuutta ja mystisyyttä. Suljin ikävät asiat, sanat ja tapahtumat tietoisuudestani. Pohdin ja ajattelin. Suhteutin ajatuksiani elämäni eri kerrostumissa. Nautin olemisesta, jolla ei tuntunut olevan merkitystä muiden mielissä.

Rauhoituin elämään ja olemaan, keskity…

Ystävänpäivä

kuva http://photopin.com/

Lämpöä, lempeitä sanoja, kauniita kuvia. Olemassaolon muistutuksia itsestämme toisille. Niille, jotka ovat lähellämme, jotka kulkevat rinnallamme. Sekä niille, jotka ovat ajatuksissamme, vaikka kaukana.
Mutta myös heille, joita emme vielä tunne. Uusille tuttavuuksille, joita sattuma luoksemme saattelee, joiden seurasta myöhemmin saamme nauttia. Jos uskallamme, ja he uskaltavat, luottaa.
Ja erityisesti kaikille heille, joilla ei ole halua tai voimia kohdata kanssakulkijoitaan, tuttuja saati vieraita. Joiden luottamus välittäviin läheisiin on hauras. Joiden usko hyvään on koetuksella.
Me kaikki ansaitsemme ja tarvitsemme toisiamme, vilpitöntä välittämistä ja ymmärrystä. Läheisyyttäkin, ajatuksen voimalla lähetettyä, lämmintä ja turvallista.
kuva http://photopin.com/

Ihmettelyä

kuva http://photopin.com/
Kuinka voimaton ihminen onkaan itsensä edessä. Miten vaikeaa on luottaa tulevaan, kun tämäkään hetken tarkoitusta ei yksin jaksa ymmärtää.